Viime viikolla suoritettiin koekalastuksia Dragsfjärdenjärvessä, ja tällä viikolla menossa on koeravustus. Kokeiden perusteella voidaan määritellä järven tila, sekä suunnitella mitä kunnostustoimenpiteitä tarvitaan. Työn johtajana toimii kalastusalueen isännöitsijä, kalabiologi Olli Ylönen.
YTTERKULLAN RANNASSA oli viime torstaina vipinää. Joukko innokkaita talkoolaisia, sekä paikallista väkeä että mökkiläisiä, irrottivat kaloja verkoista. Iktyonomit Terhi Sulonen ja Jussi Nordquist mittasivat ja punnitsivat kalat ja merkitsivät tiedot tarkasti muistiin.
- Kun työ on vielä kesken on vaikeaa sanoa mikä järven tila on. Pieniä kaloja löytyy paljon, kaikista eniten ahvenia mutta myös särkiä, kiiskiä ja salakkaa. Verkkoihin on myös tarttunut muutama lahna ja pasuri. Kalojen pienuus on järven rehevöitymisen merkki ja ahvenkanta on myös vahva, ravintoa ei riitä kaikille, Nordquist kertoo. Järvestä löytyy myös kääpiöityneitä ahvenia. Näitä tutkitaan vielä erikseen, kiduskannen luusta näkee kalan iän. Sen verran iktyonomit kertovat että järven tila voisi olla huonompikin.
- Ravinnearvot ovat jonkun verran koholla, mutta eivät katastrofaalisia. Mutta järvessä saisi olla enemmän petokaloja; haukia ja suuria ahvenia, se olisi hyväksi.
Raportti koekalastuksesta ja ravustuksesta valmistuu loppuvuodesta jonka jälkeen selvitetään mitä toimenpiteitä tarvitaan järven kunnostamiseksi ja mistä rahoitusta saadaan. Varat kokeisiin ja raporttiin, yhteensä 3.500 euroa, on Dragsfjärdin Daphnia kerännyt mm. taidehuutokaupalla.
PAIKALLISIA AVUSTAJIA oli etsintäkuulutettu pari kappaletta, mutta paikalla oli huomattavasti isompi joukko. Heitä yhdisti huoli järven tilasta.
- Pakko olla huolissaan kun näkee levätilanteet, sanoo Olavi Laakkonen joka on asunut Söderbyssä, järven rannalla viisi vuotta. Samaa mieltä on Olli Sylvänne, jolla on ollut mökki Kärrassa monta vuotta.
- Mutta on kivaa olla täällä porukassa tekemässä jotain asian hyväksi, hän toteaa.
Bror Pettersson ihmetteli ettei paikalla ollut juurikaan muita alkuperäisiä dragsfjärdiläisiä
- Talkooväki on enimmäkseen mökkiläisiä ja saarelle muuttaneita, ei alkuperäisväestöä. Eikö heitä kiinnosta järven hyvinvointi? Pettersson ihmetteli.