Ensinnäkin voidaan selkeästi todeta, että järven ongelmana on rehevöityminen eli liiallisen ravinnekuormituksen aiheuttama järven ekologisen tilan järkkyminen, mikä pahimmillaan näkyy pahoina sinileväkukintoina. Avainravinteita ovat fosfori ja typpi, joista levätuotantoa kullonkin rajoittava ns. minimiravinne voidaan yleensä arvioida päällysveden vedenlaatutietojen perusteella. Näitä tutkimustuloksia on menneiltä vuosilta aika paljon. Taannoin pikaisesti tekemäni aiempien tulosten silmäilyn perusteella muistelen fosforin – kuten enimmäkseen järvissämme – olevan ainakin yleensä Df-järvessä minimiravinne.

Mikäli tuoreimmat tutkimukset vahvistavat tämän arveluni oikeaksi, on hoitotyössä perusteltua erityisesti keskittyä järven fosforitilanteen kohentamiseen. Silti typpi- ym. kuormituksen vähentämiseen tulee myös kiinnittää huomiota, sillä kyseessä on järven ja sen valuma-alueen yhdessä muodostama ekologinen kokonaisuus.

Järviin kohdistuva kuormitus jaetaan perinteisesti ulkoiseen eli valuma-alueelta ja sadeveden mukana tulevaan kuormitukseen sekä sisäiseen kuormitukseen, joka tarkoittaa pohjasedimentistä käsin eri prosessien kautta takaisin veteen ja levätuotannon käyttöön palautuvaa ravinnekuormitusta. Sisäinen kuormitus on itse asiassa entistä ulkoista kuormitusta, joka terveessä järvessä pysyy pohjalla, mutta järven tilan häiriintyessä tätä kuormitusta – ennen kaikkea liukoista, leville välittömästi käyttökelpoista fosfaattifosforia – alkaa kiihtyvällä nopeudella palautua pohjalietteestä veteen.

Df-järven osalta on arvioitu valuma-alueen asuinkiinteistöjen jätevesikuorman osuuden olevan suhteellisen suuren ulkoisen kuormituksen kokonaismäärästä. Siksi vireillä olevan kansallisen haja-asutuksen jätevesien puhdistuksen parantaminen vuoden 2013 loppuun mennessä tulisi pyrkiä järven valuma-alueella toteuttamaan kunnianhimoisesti. Pidemmän tähtäimen tavoitteena voisi olla koko järven ympäri yltävän kunnallisen jätevesiviemäriverkon rakentaminen, johon kaikki voisivat liittyä ja näin saataisiin järveen kohdistuva jätevesikuormitus jopa lähelle nollatasoa. Muilta osin ulkoisen kuormituksen vähentämisessä on avainasemassa maatalous ja vähäisemmässä määrin metsätalous. Näiltäkin osin tulisi pyrkiä korkeatasoisiin kuormituksen vähentämisen tavoitteisiin, joista löytyy moniakin ohjeita.

Järven sisäisen fosforikuormituksen osalta erotetaan yleensä neljä eri prosessia:

1. Syvänteiden hapettoman veden aiheuttama pohjasedimentin pelkistyminen ja tämän seurauksena tapahtuva fosfaattifosforin liukeneminen sedimentistä. Df-järveä on jo pitkään hoidettu hapettamalla syvänteiden vettä ja on erittäin tärkeätä jatkaa tätä toimintaa edelleen. Erikseen voidaan kuitenkin arvioida hapetuksen kesäajan pysäyttämisen vaikutukset samoin kuin pysäyttäminen vesimassan ns. kevät- ja täyskiertojen ajaksi. Tällöin voitaisiin säästää hapetuksen energiakuluissa ja järven veden kesäajan normaalista lämpötilakerrosteisuudesta voisi ehkä olla jotain hyötyä.

2. Bioturbaatio eli ylitiheän kalaston, lähinnä särkikalojen, ulosteiden ja sedimentin pöyhinnän aikaansaama ravinnelisäys veteen. Samalla tällainen ylitiheä kalasto siivilöi tehokkaasti pois vedestä isot eläinplankterit (vesikirput), joiden laiduntamistehon vähentyessä leväkasvu vedessä pääsee yltymään. Näin järven koko ekologinen, herkkä ravintoketjuverkosto järkkyy. Bioturbaation haittoja voidaan torjua ns. ravintoketjukunnostuksella, jonka perustana on haitallisen kalaston vähentäminen ja petokalojen istuttaminen. Myös rapukannan elvyttämistä pidän tärkeänä. Lähtökohta bioturbaation määrän arvioinnille ja mahdollisen haitallisuuden torjunnalle on riittävien kalastotietojen hankkiminen, mikä käytännössä toteutetaan koekalastuksella ja ehkä myös tätä täydentävillä kaikuluotausmittauksilla.  Koekalastuksen raportti tarjoaa myös järven kalataloudesta vastaaville vesialueiden omistajien osakaskunnille erinomaisen työvälineen järven kalakantojen hoitotyölle ja kalastuksen organisoinnille.

3. Veden korkean pH-arvon haitat. Leväkasvun yltyessä vedessä alkaa veden pH-arvo kohota, kun levät yhteyttäessään sitovat fotosynteesissä vedestä hiilidioksiidia. Niinpä voimakkaiden sinileväkukintojen aikana veden pH-arvo voi kohota jopa paljon yli arvon yhdeksän. Suunnilleen vden pH-tasolta kahdeksan alkaa päällysveden alueen pohjasedimenteistä liueta kiihtyvällä nopeudella pH:n kohotessa fosfaattifosforia veteen ja tämä fosfori kiihdyttää edelleen leväkasvua, eritoten sinilevien, jotka kykenevät käyttämään hyväkseen vedessä runsaasti olevaa vapaata typpeä eikä näin liioin typestä tule minimiravinnetta. Tällainen kehitys voi siis äkillisesti ja tavallisesti kesän lopulla suorastaan räjäyttää vesien sinileväkukinnat. Df-järvellä seurataan nyt tiheävälisillä päällysveden pH-mittauksilla tilanteen kehittymistä ja näin  saadaan arvokasta lisätietoa tämän prosessin merkityksestä järven sisäisessä fosforikuormituksessa. Jos tällä prosessilla on suuri merkitys, niin edessä on “tiukka älynystyröiden hieronta”, sillä ongelman tehokkaiden torjuntakeinojen löytäminen voi olla varsin haasteellista.

4. Geoturbaatio tarkoittaa mekaanisesti lähinnä tuulten tai moottoriveneiden aiheuttamaa sedimenttiaineksen sekoittumista veteen ja samalla fosforin liukenemista veteen. Tällä prosessilla ei liene Df-järvessä kovin suurta merkitystä, mutta senkin määrän arviointi järveä koskevan raportointityön yhteydessä on paikallaan. Tähän yhteyteen tai ehkä paremmin bioturbaatioon voidaan vielä lisätä vesikasvien mahdollisesta niitosta aiheutuva katkenneista kasviversoista tapahtuva ravinteiden pumppautuminen veteen. Tälläkään tuskin on Df-järvessä kovin suurta merkitystä.

Hans Vogt, limnologi

Cafe Hörnet Marian, Kappelimäki / Kappelback 5

Kärra

Tervetuloa! Välkommen!

Hallitus / Styrelsen

Daphnia on syksyllä rekisteröity yhdistys. Yhdistyksen päämääränä on palauttaa Dragsfjärdenjärven kunto ja säilyttää järvi mahdollisimman puhtaana. Daphnian aloitteesta järvestä on kalasteltu n.s. roskakalaa. Kunhanpoikasten istutuksella halutaan myös vähentää järven särkikalakantaa. Loppiaisaattona muutamat yhdistysaktiivit kokoontuivat silmäilemään viime vuoden toimintaa sekä laatimaan suunnitelmia kuluvalle vuodelle.
Aloitteentekijä Kepa Tromp kertoi, että järven tuntumassa viljelymaata omistavien joukosta löytyy kiinnostusta kosteikkojen asentamiseen. Näin pelloilta valuva ravinnerikas vesi pysäytettäisiin ja kosteikkojen kasvillisuus hyödyntäisi fosforin ja typen sen sijaan, että ne joutuisivat järveen.
Daphnia on tutkinut, mihin kosteikkoja kannattaisi rakentaa. Asian eteneminen riippuu tietysti maanomistajien kiinnostuksesta. Daphnian mukaan kosteikoille sopivia paikkoja olisi kuusi kappaletta.
Viime vuonna Daphnia asettui vastustamaan vesilaitoksen suunnitelmia sijoittaa Kemiön ja Taalintehtaan Tyska holmenin välinen jätevesiputki Dragsfjärdenjärveen. Päästöriskiä pidetään liian suurena.

RAVINNEKUORMITUKSEEN katsotaan vaikuttavan myös järven ympärillä olevat kiinteistöt. Kokoukseen oli kutsuttu Kemiönsaaren Veden hallituksen edustaja Kia Lundqvist. Hän on saarelaisille tuttu toiminnastaan Agenda 21- sekä ”Västanfjärd, päästötön kunta” -hankeissa.
Lundqvist toivoi tukea Daphnialta ja yhteistyötä. Hän esitti muun muassa, että yhdistys voisi taivuttaa Kärran ja Taalintehtaan välisen putken tuntumassa asuvia kiinteistönomistajia liittymään vesilaitoksen jäteputkeen.
- Laitoksen toimitusjohtajan Roger Hakalaxin mukaan Jordbron alueella lienee 10-20 kiinteistöä, jotka voisivat liittyä, Lundqvist kertoi.
Vuonna 2014 voimaan astuva, jossain määrin korjattu jätvesiasetus velvoittaa vesilaitoksen toiminta-alueella sijaitsevia kiinteistöjä liittymään laitoksen asiakkaiksi. Muiden kiinteistöjen on pakko korjata jätevesijärjestelmänsä uuteen uskoon mainittuun vuoteen mennessä. Kokemukset innokkaasti markkinoiduista ja kalliista kiinteistökohtaisista pienpuhdistamoista eivät toki aina ole vakuuttavia.

PERTTI BLANKENSTEIN pitää vesilaitoksen maksuja liian korkeina. Hän on asentanut kiinteistöönsä suljetun järevesisäiliön. Hänen mukaansa tyhjennyslaskut ovat huimia.
Asiantuntijana paikalla ollut Annalena Sjöblom muistutti, että laskuun sisältyy jäteveden käsittely puhdistamolla. Maksuista puheen ollen hän huomautti, että kunnallisia vesilaitoksia ei voida tukea verovaroin; pitkällä tähtäimellä investoinnit ja käyttömenot maksatetaan laitoksen asiakkailla liittymis- ja käyttömaksuilla.
Joskin järven kaakkoispuolella asuvat ovat kovastikin toivoneet pääsevänsä vesilaitoksen asiakkaiksi, Kemiön Vesi ei Sjöblomin mukaan pysty investoimaan verkoston laajennuksiin nykyistä nopeampaan tahtiin. Asiakkaat eivät hänen mukaansa hyväksyisi niin suuria maksujen korotuksia.
Sjöblom muistutti myös, että Kemiönsaari on haja-asutusseutua. Putkistoa tarvitaan suurin piirtein yhtä paljon kuin Lahden kokoisessa kaupungissa. Mutta kaupungissa kustannuksia jakamassa on suuri määrä asiakkaita.

LUNDQVIST esitti ajatuksen, että kunnallistekniikkaa odotellessaan asukkaat voisivat perustaa vesiosuuskunnan huolehtimaan jäteveden käsittelystä. Näin on toimittu esim. Sundvikissä. Ajatukselle ei lämmetty ja osuuskuntaa pidettiin täysin mahdottomana hankkeena.
Kiinteistöt ovat aikoinaan panostaneet talousveden saantiin (pora- ja rengaskaivot) sekä jätevetensä käsittelyyn kulloinkin voimassa olevien määräysten mukaisesti (jätevesi tavallisesti kolmikaivojärjestelmästä imetyskenttään). Tästä kaikesta on jo kertaalleen maksettu. Monet haja-asutusseudun asukkaat pitävät järjettömänä, että valtio asetuksellaan on pakottamassa kuntia ja yksittäsiä kiinteistönomistajia maksamaan valtavia summia turvatakseen talousveden saannin ja jäteveden käsittelyn.
Daphnian suunnitelmiin kuluvalle vuodelle kuuluu muun muassa jäsenten värvääminen. Korttimyynnillä kerätään varoja uusiin kalanistutuksiin. Yhdistys seuraa järven tilaa mittauksin ja yrittää edistää kosteikkojen perustamista. Lisäksi yhdistyksen viestintä kohenee: kotisivut muokataan interaktiivisiksi.

IS

Daphnia rekisteröitiin syksyllä 2011 ja yhdistykselle on perustettu oma tili.
Perustavassa kokouksessa valitsimme 4-hengen hallituksen johon kuuluvat:
Kerttu Tromp (puh.joht.)
Olli Sylvänne (sihteeri)
Riitta Fagerström (taloudenhoitaja)
Jan Fagerström
Täydennämme hallitusta vuosikokouksessa joka pidetään yhd. sääntöjen mukaan ennen toukokuun 2012 loppua.

Daphnia kiittää

kaikkia yksityisiä ihmisiä ja yhteisöjä jotka ovat lahjoituksillaan mahdollistaneet kuhanpoikasten istutukset sekä muut järven kannalta välttämättömät toimet.
Erityiskiitos:
Kärrabuktens Byarådille,
Lions Club Dragsfjärdenille
Kemiönsaaren kunnalle kalaistutustuesta Mårten Nurmion toimesta
Näillä saimme maksetuksi ensimmäisen erän kuhaistutuksista 2300 € jo viime vuonna.

Yhdistyksen jäsenyys

Voit liittyä Daphnia Dragsfjärd ry:n jäseneksi maksamalla v.2012 yhdistyksen jäsenmaksun 10 € tilille:
Daphnia Dragsfjärd ry. Nordea FI12 1638 3000 010514
Ilmoitathan meille nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi
osoitteeseen:
Olli Sylvänne Furulundsvägen 5 tai sähköposti prs@sci.fi
tai Kepa Tromp Harjutie 8, sähköposti kepatromp@kitnet.fi

Tervetuloa mukaan toimimaan puhtaamman Dragsfjärdenin puolesta!

Monipuolinen esitys järven nykytilasta ja mitä sille lähivuosina tehdään.

Äänessä mm:

• Cati Huhta, vesiasiantuntija
• Päivi Joki-Heiskala – D-järven tila ja hoitosuositukset
• Olli Ylönen – koekalastuksen ja koeravustuksen tulokset
• kunnan edustajia – kunnan osallistuminen parannustyöhön
• VELHO- hankkeen edustaja: Mitä tukea järven parantamiseksi saatavana muualta

Tervetuloa kuulemaan ja kyselemään!

Kemiönsaaren asukkaat ja mökkiläiset saivat keskiviikkona hyviä uutisia, kun Kemiönsaaren Vesi ei lähdekään toteuttamaan Dragsfjärden-järven pohjaan suunniteltua viemäriputkea. Matts Cygnel, Pertti Blankenstein, Olli Sylvänne ja Kerttu Tromp luovuttivat 947 nimeä käsittävän adressin Kemiönsaaren hallituksen puheenjohtaja Mårten Nurmiolle ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sixten Laineelle Taalintehtaalla. Nelikko lausui adressin saatesanat sekä ruotsiksi että suomeksi.

Adressi oli asukkien ja mökkiläisten vetoomus putkihankkeen perumiseksi.

- Olemme erittäin iloisia, että putkea ei tule, Kerttu Tromp sanoo.

Mårten Nurmio uskoo, että ihmisten voimakkaalla vastustuksella oli osansa siihen, että jätevesiputki päätettiinkin vetää tien kautta.

Keskittyminen varsinaiseen asiaan

Nelikossa oltiin erittäin tyytyväisiä päätökseen. He vastustivat putkea monien muiden kanssa siksi, että järvi on nyt jo huonossa kunnossa.

- Tekniikka pettää. Järvi on kuitenkin tärkeämpi kuin raha. On otettava huomioon ympäristöseuraukset ja sen hinta, Olli Sylvänne sanoo.

Kaikki olivat mielissään, että heidän vetoomuksensa oli kuultu.

- Nyt tämä asia on loppuunkäsitelty ja voimme keskittyä olennaiseen, eli järven puhdistamiseen sinilevästä ja kalakannan parantamiseen, kertoo Pertti Blankenstein.
Adressiin luovutuksen yhteydessä Nurmio ja Laine lupailivat, että kunta tulee vastaan järven kunnostamisessa.

Nelikko antoi myös pyyhkeitä kunnalle. He toivoisivat, että kunta kertoisi etukäteen asukkaita koskevista päätöksistä.

- Tiedottamisesta on moitittu jo pitkään, mutta nyt tilanne alkaa jo vähän parantua, Blankenstein sanoo.

Mökkiläiset olleet aktiivisia

Adressiin oli saatu kerättyä vajaa tuhat nimeä. Nimien keräys aloitettiin noin kuukausi sitten. Blankensteinilta tuli idea nimien keruuseen, jonka Tromp laittoi käyntiin.

- Adressin kirjoitti moni sellainen, joka on muualta muuttanut. Mökkiläiset ovat olleet todella aktiivisia asian suhteen. Osa oli nähnyt aiheesta televisiossa ja ottaneet yhteyttä, tulostaneet oman adressi luettelon ja keränneet siihen nimiä ympäri Suomea, Tromp toteaa.

Blankenstein sanoo huomanneensa, että Suomessakin on pieniä kansanliikkeitä nousussa, muun muassa Turussa koskien Fortumia.

- Ehkä Afrikan tapahtumat ovat jollakin tapaa vaikuttaneet täällä meilläkin.

Kemiönsaaren luonto r.y:n mielestä 6 km pitkän useita liitoskohtia sisältävän viemäri-putken laskeminen Dragsfjärden järveen on liian suuri riski ympäristölle. Järven pohjaan kerääntynyt ravinnekuorma on huomattava ja siksi kaikki järven pohjan ylimääräinen mylläys on pahasta. Pohjan hämmentämistä on vältettävä, jotta ravinteet ja kiintoaine saataisiin pysymään pohjalla levien ulottumattomissa. Myös putken vuoto olisi kohtalokasta jo ennestään rehevöityneelle järvelle.

“Eko looginen” kunta ei voi ottaa tällaista riskiä. Ympäristöstä piittaamaton toiminta on johtanut vesistöjen pilaantumiseen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Enää ei sellaiseen ole varaa. Lyhytaikainen taloudellinen hyöty ei saa ajaa ekologisten arvojen ylitse. Putken linjaukselle on olemassa riskittömämpiäkin vaihtoehtoja. Kustannuksia laskettaessa tulisi myös ottaa huomioon mahdollisen vesistön pilaantumisen kustannukset ja haitat.

Vesipuitedirektiivi velvoittaa Suomeakin saavuttamaan vesien hyvän tilan vuoteen 2015 mennessä. Huonokuntoisia vesiä tulisi ennallistaa ja ehkäistä potentiaalisia ravinnevalumia eikä tehdä ympäristölle ja vesieliöstölle riskialttiita hankkeita.

Ranta-asukkaiden ja mökkiläisten viime vuosina tekemä aktiivinen ponnistelu järven elvyttämiseksi ansaitsee kunnalta kaiken tuen. Hankkeissa tulisi noudattaa erittäin tiukasti varovaisuusperiaatetta, joka on kirjattu myös ympäristönsuojelulakiin.

Toistaiseksi Suomessa ei ole tilastoitu sitä, kuinka paljon ja missä vesistöjen pohjassa kulkevia jätevesiputkia on ja mitä ongelmia ne ovat aiheuttanet, mutta ainakin Jyväskylässä vanhojen putkien hajoamiset ovat viime vuosina aiheuttaneet ongelmia. Tietoa ei ole siten riittävästi, jotta voitaisiin taata toimenpiteen riskittömyys.

Ritva Kovalainen
puheenjohtaja

Sanna- Mari Rivasto
sihteeri