Daphnia on syksyllä rekisteröity yhdistys. Yhdistyksen päämääränä on palauttaa Dragsfjärdenjärven kunto ja säilyttää järvi mahdollisimman puhtaana. Daphnian aloitteesta järvestä on kalasteltu n.s. roskakalaa. Kunhanpoikasten istutuksella halutaan myös vähentää järven särkikalakantaa. Loppiaisaattona muutamat yhdistysaktiivit kokoontuivat silmäilemään viime vuoden toimintaa sekä laatimaan suunnitelmia kuluvalle vuodelle.
Aloitteentekijä Kepa Tromp kertoi, että järven tuntumassa viljelymaata omistavien joukosta löytyy kiinnostusta kosteikkojen asentamiseen. Näin pelloilta valuva ravinnerikas vesi pysäytettäisiin ja kosteikkojen kasvillisuus hyödyntäisi fosforin ja typen sen sijaan, että ne joutuisivat järveen.
Daphnia on tutkinut, mihin kosteikkoja kannattaisi rakentaa. Asian eteneminen riippuu tietysti maanomistajien kiinnostuksesta. Daphnian mukaan kosteikoille sopivia paikkoja olisi kuusi kappaletta.
Viime vuonna Daphnia asettui vastustamaan vesilaitoksen suunnitelmia sijoittaa Kemiön ja Taalintehtaan Tyska holmenin välinen jätevesiputki Dragsfjärdenjärveen. Päästöriskiä pidetään liian suurena.

RAVINNEKUORMITUKSEEN katsotaan vaikuttavan myös järven ympärillä olevat kiinteistöt. Kokoukseen oli kutsuttu Kemiönsaaren Veden hallituksen edustaja Kia Lundqvist. Hän on saarelaisille tuttu toiminnastaan Agenda 21- sekä ”Västanfjärd, päästötön kunta” -hankeissa.
Lundqvist toivoi tukea Daphnialta ja yhteistyötä. Hän esitti muun muassa, että yhdistys voisi taivuttaa Kärran ja Taalintehtaan välisen putken tuntumassa asuvia kiinteistönomistajia liittymään vesilaitoksen jäteputkeen.
- Laitoksen toimitusjohtajan Roger Hakalaxin mukaan Jordbron alueella lienee 10-20 kiinteistöä, jotka voisivat liittyä, Lundqvist kertoi.
Vuonna 2014 voimaan astuva, jossain määrin korjattu jätvesiasetus velvoittaa vesilaitoksen toiminta-alueella sijaitsevia kiinteistöjä liittymään laitoksen asiakkaiksi. Muiden kiinteistöjen on pakko korjata jätevesijärjestelmänsä uuteen uskoon mainittuun vuoteen mennessä. Kokemukset innokkaasti markkinoiduista ja kalliista kiinteistökohtaisista pienpuhdistamoista eivät toki aina ole vakuuttavia.

PERTTI BLANKENSTEIN pitää vesilaitoksen maksuja liian korkeina. Hän on asentanut kiinteistöönsä suljetun järevesisäiliön. Hänen mukaansa tyhjennyslaskut ovat huimia.
Asiantuntijana paikalla ollut Annalena Sjöblom muistutti, että laskuun sisältyy jäteveden käsittely puhdistamolla. Maksuista puheen ollen hän huomautti, että kunnallisia vesilaitoksia ei voida tukea verovaroin; pitkällä tähtäimellä investoinnit ja käyttömenot maksatetaan laitoksen asiakkailla liittymis- ja käyttömaksuilla.
Joskin järven kaakkoispuolella asuvat ovat kovastikin toivoneet pääsevänsä vesilaitoksen asiakkaiksi, Kemiön Vesi ei Sjöblomin mukaan pysty investoimaan verkoston laajennuksiin nykyistä nopeampaan tahtiin. Asiakkaat eivät hänen mukaansa hyväksyisi niin suuria maksujen korotuksia.
Sjöblom muistutti myös, että Kemiönsaari on haja-asutusseutua. Putkistoa tarvitaan suurin piirtein yhtä paljon kuin Lahden kokoisessa kaupungissa. Mutta kaupungissa kustannuksia jakamassa on suuri määrä asiakkaita.

LUNDQVIST esitti ajatuksen, että kunnallistekniikkaa odotellessaan asukkaat voisivat perustaa vesiosuuskunnan huolehtimaan jäteveden käsittelystä. Näin on toimittu esim. Sundvikissä. Ajatukselle ei lämmetty ja osuuskuntaa pidettiin täysin mahdottomana hankkeena.
Kiinteistöt ovat aikoinaan panostaneet talousveden saantiin (pora- ja rengaskaivot) sekä jätevetensä käsittelyyn kulloinkin voimassa olevien määräysten mukaisesti (jätevesi tavallisesti kolmikaivojärjestelmästä imetyskenttään). Tästä kaikesta on jo kertaalleen maksettu. Monet haja-asutusseudun asukkaat pitävät järjettömänä, että valtio asetuksellaan on pakottamassa kuntia ja yksittäsiä kiinteistönomistajia maksamaan valtavia summia turvatakseen talousveden saannin ja jäteveden käsittelyn.
Daphnian suunnitelmiin kuluvalle vuodelle kuuluu muun muassa jäsenten värvääminen. Korttimyynnillä kerätään varoja uusiin kalanistutuksiin. Yhdistys seuraa järven tilaa mittauksin ja yrittää edistää kosteikkojen perustamista. Lisäksi yhdistyksen viestintä kohenee: kotisivut muokataan interaktiivisiksi.

IS

Daphnia rekisteröitiin syksyllä 2011 ja yhdistykselle on perustettu oma tili.
Perustavassa kokouksessa valitsimme 4-hengen hallituksen johon kuuluvat:
Kerttu Tromp (puh.joht.)
Olli Sylvänne (sihteeri)
Riitta Fagerström (taloudenhoitaja)
Jan Fagerström
Täydennämme hallitusta vuosikokouksessa joka pidetään yhd. sääntöjen mukaan ennen toukokuun 2012 loppua.

Daphnia kiittää

kaikkia yksityisiä ihmisiä ja yhteisöjä jotka ovat lahjoituksillaan mahdollistaneet kuhanpoikasten istutukset sekä muut järven kannalta välttämättömät toimet.
Erityiskiitos:
Kärrabuktens Byarådille,
Lions Club Dragsfjärdenille
Kemiönsaaren kunnalle kalaistutustuesta Mårten Nurmion toimesta
Näillä saimme maksetuksi ensimmäisen erän kuhaistutuksista 2300 € jo viime vuonna.

Yhdistyksen jäsenyys

Voit liittyä Daphnia Dragsfjärd ry:n jäseneksi maksamalla v.2012 yhdistyksen jäsenmaksun 10 € tilille:
Daphnia Dragsfjärd ry. Nordea 163830-10514
Ilmoitathan meille nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi
osoitteeseen:
Olli Sylvänne Furulundsvägen 5 tai sähköposti prs@sci.fi
tai Kepa Tromp Harjutie 8, sähköposti kepatromp@kitnet.fi

Tervetuloa mukaan toimimaan puhtaamman Dragsfjärdenin puolesta!

Monipuolinen esitys järven nykytilasta ja mitä sille lähivuosina tehdään.

Äänessä mm:

• Cati Huhta, vesiasiantuntija
• Päivi Joki-Heiskala – D-järven tila ja hoitosuositukset
• Olli Ylönen – koekalastuksen ja koeravustuksen tulokset
• kunnan edustajia – kunnan osallistuminen parannustyöhön
• VELHO- hankkeen edustaja: Mitä tukea järven parantamiseksi saatavana muualta

Tervetuloa kuulemaan ja kyselemään!

Kemiönsaaren asukkaat ja mökkiläiset saivat keskiviikkona hyviä uutisia, kun Kemiönsaaren Vesi ei lähdekään toteuttamaan Dragsfjärden-järven pohjaan suunniteltua viemäriputkea. Matts Cygnel, Pertti Blankenstein, Olli Sylvänne ja Kerttu Tromp luovuttivat 947 nimeä käsittävän adressin Kemiönsaaren hallituksen puheenjohtaja Mårten Nurmiolle ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sixten Laineelle Taalintehtaalla. Nelikko lausui adressin saatesanat sekä ruotsiksi että suomeksi.

Adressi oli asukkien ja mökkiläisten vetoomus putkihankkeen perumiseksi.

- Olemme erittäin iloisia, että putkea ei tule, Kerttu Tromp sanoo.

Mårten Nurmio uskoo, että ihmisten voimakkaalla vastustuksella oli osansa siihen, että jätevesiputki päätettiinkin vetää tien kautta.

Keskittyminen varsinaiseen asiaan

Nelikossa oltiin erittäin tyytyväisiä päätökseen. He vastustivat putkea monien muiden kanssa siksi, että järvi on nyt jo huonossa kunnossa.

- Tekniikka pettää. Järvi on kuitenkin tärkeämpi kuin raha. On otettava huomioon ympäristöseuraukset ja sen hinta, Olli Sylvänne sanoo.

Kaikki olivat mielissään, että heidän vetoomuksensa oli kuultu.

- Nyt tämä asia on loppuunkäsitelty ja voimme keskittyä olennaiseen, eli järven puhdistamiseen sinilevästä ja kalakannan parantamiseen, kertoo Pertti Blankenstein.
Adressiin luovutuksen yhteydessä Nurmio ja Laine lupailivat, että kunta tulee vastaan järven kunnostamisessa.

Nelikko antoi myös pyyhkeitä kunnalle. He toivoisivat, että kunta kertoisi etukäteen asukkaita koskevista päätöksistä.

- Tiedottamisesta on moitittu jo pitkään, mutta nyt tilanne alkaa jo vähän parantua, Blankenstein sanoo.

Mökkiläiset olleet aktiivisia

Adressiin oli saatu kerättyä vajaa tuhat nimeä. Nimien keräys aloitettiin noin kuukausi sitten. Blankensteinilta tuli idea nimien keruuseen, jonka Tromp laittoi käyntiin.

- Adressin kirjoitti moni sellainen, joka on muualta muuttanut. Mökkiläiset ovat olleet todella aktiivisia asian suhteen. Osa oli nähnyt aiheesta televisiossa ja ottaneet yhteyttä, tulostaneet oman adressi luettelon ja keränneet siihen nimiä ympäri Suomea, Tromp toteaa.

Blankenstein sanoo huomanneensa, että Suomessakin on pieniä kansanliikkeitä nousussa, muun muassa Turussa koskien Fortumia.

- Ehkä Afrikan tapahtumat ovat jollakin tapaa vaikuttaneet täällä meilläkin.

Kemiönsaaren luonto r.y:n mielestä 6 km pitkän useita liitoskohtia sisältävän viemäri-putken laskeminen Dragsfjärden järveen on liian suuri riski ympäristölle. Järven pohjaan kerääntynyt ravinnekuorma on huomattava ja siksi kaikki järven pohjan ylimääräinen mylläys on pahasta. Pohjan hämmentämistä on vältettävä, jotta ravinteet ja kiintoaine saataisiin pysymään pohjalla levien ulottumattomissa. Myös putken vuoto olisi kohtalokasta jo ennestään rehevöityneelle järvelle.

“Eko looginen” kunta ei voi ottaa tällaista riskiä. Ympäristöstä piittaamaton toiminta on johtanut vesistöjen pilaantumiseen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Enää ei sellaiseen ole varaa. Lyhytaikainen taloudellinen hyöty ei saa ajaa ekologisten arvojen ylitse. Putken linjaukselle on olemassa riskittömämpiäkin vaihtoehtoja. Kustannuksia laskettaessa tulisi myös ottaa huomioon mahdollisen vesistön pilaantumisen kustannukset ja haitat.

Vesipuitedirektiivi velvoittaa Suomeakin saavuttamaan vesien hyvän tilan vuoteen 2015 mennessä. Huonokuntoisia vesiä tulisi ennallistaa ja ehkäistä potentiaalisia ravinnevalumia eikä tehdä ympäristölle ja vesieliöstölle riskialttiita hankkeita.

Ranta-asukkaiden ja mökkiläisten viime vuosina tekemä aktiivinen ponnistelu järven elvyttämiseksi ansaitsee kunnalta kaiken tuen. Hankkeissa tulisi noudattaa erittäin tiukasti varovaisuusperiaatetta, joka on kirjattu myös ympäristönsuojelulakiin.

Toistaiseksi Suomessa ei ole tilastoitu sitä, kuinka paljon ja missä vesistöjen pohjassa kulkevia jätevesiputkia on ja mitä ongelmia ne ovat aiheuttanet, mutta ainakin Jyväskylässä vanhojen putkien hajoamiset ovat viime vuosina aiheuttaneet ongelmia. Tietoa ei ole siten riittävästi, jotta voitaisiin taata toimenpiteen riskittömyys.

Ritva Kovalainen
puheenjohtaja

Sanna- Mari Rivasto
sihteeri

Veijo Lücke
yrittäjä
Kemiö

Järvemme suojelussa pitää pyrkiä luonnonvarojen ekologisesti kestävään käyttöön, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuus. Tämän vuoksi Kemiönsaaren kunnan ja järven vaikutuspiirissä asuvien ihmisten toiminta pitää sopeuttaa hyödynnettävien luonnonvarojen ja sietokyvyn mukaan. Luonnon monimuotoisuus, jolla tarkoitetaan eliölajien runsautta, perintötekijöiden vaihtelua ja elinympäristön moninaisuutta, on kirjoitettu myös luonnonsuojelulakiin. Järveemme liittyy paljon sekä taloudellisia arvoja että virkistyskäyttöä, jotka eivät ole ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden kanssa.

Koska järven syvyys vaihtelee suuresti, jäteputkea ei voida laskea suorana. Putken mutkaisuus ja liitosten suuri lukumäärä lisää rikkoontumisen riskiä. Muualta Suomesta on tiedossa tapauksia, joissa jätevesiputki on noussut järven pintaan painona olleista renkaista huolimatta.

Jätevesiputken upottaminen järveen ei voi olla sekoittamatta pohjasedimenttiä, joka on muodostunut viimeisten satojen vuosien aikana, jolloin pohjoiseen suuntautuneesta merenlahdesta on maan nousun myötä muodostunut järvi. Järvien ja jokien pohjasedimentissä tapahtuvia muutoksia ei tarkasti tunneta. Pohjasedimentin muokkaus ja käsittely voivat tulla kysymykseen vain erittäin pienissä järvissä, jotka tyhjennetään kokonaan ennen muita parannustoimia. Dragsfjärdenin järven tyhjentäminen ei ole realistinen vaihtoehto.

Mikäli jätevesiputki rikkoutuu tai nousee järven pintaan, pitäisi korjaustoimenpiteiden olla erittäin nopeita. Rikkoutuminen voi tapahtua sulan veden aikaan tai jään peittäessä järven. Esimerkiksi Jyväsjärven putkesta valui jätevettä järveen vuoden 2007 joulukuussa noin 8000 m3 ja maaliskuussa 2008 yhden viikon aikana noin 6000 m3. Kemiönsaaren kunnalla ei ole henkilöstöä jään- tai vedenalaisiin korjaustöihin.

Vaihtoehdoksi jää tarkkailu-, huolto- ja ylläpitosopimuksen teko jonkin alaan erikoistuneen yrityksen kanssa. Tiedossamme ei ole tällaisia yrityksiä. Vaikka tähän alaan erikoistunut yritys löydettäisiinkin, tulevien vuosien ylläpitokustannuksia ei tiedettäisi. Varmaa olisi vain se, että kustannuksia syntyisi jäteputken jokaiselta tulevalta käyttövuodelta.

Ympäristönsuojelulaissa kehotetaan käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja mahdollisimman tehokkaita sekä kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Ympäristönsuojelulakiin nojaten maan sisään asennettava jätevesiputki on ympäristön mahdollisen pilaantumisen kannalta järveen laskettavaa putkea selkeästi turvallisempi ja kustannuksiltaan vähemmän yllätyksiä jättävä.

Daphnia / Jaakko Paakkulainen