Daphnia haluaa estää Dragsfjärdenjärven rehevöitymisen
Daphnia on syksyllä rekisteröity yhdistys. Yhdistyksen päämääränä on palauttaa Dragsfjärdenjärven kunto ja säilyttää järvi mahdollisimman puhtaana. Daphnian aloitteesta järvestä on kalasteltu n.s. roskakalaa. Kunhanpoikasten istutuksella halutaan myös vähentää järven särkikalakantaa. Loppiaisaattona muutamat yhdistysaktiivit kokoontuivat silmäilemään viime vuoden toimintaa sekä laatimaan suunnitelmia kuluvalle vuodelle.
Aloitteentekijä Kepa Tromp kertoi, että järven tuntumassa viljelymaata omistavien joukosta löytyy kiinnostusta kosteikkojen asentamiseen. Näin pelloilta valuva ravinnerikas vesi pysäytettäisiin ja kosteikkojen kasvillisuus hyödyntäisi fosforin ja typen sen sijaan, että ne joutuisivat järveen.
Daphnia on tutkinut, mihin kosteikkoja kannattaisi rakentaa. Asian eteneminen riippuu tietysti maanomistajien kiinnostuksesta. Daphnian mukaan kosteikoille sopivia paikkoja olisi kuusi kappaletta.
Viime vuonna Daphnia asettui vastustamaan vesilaitoksen suunnitelmia sijoittaa Kemiön ja Taalintehtaan Tyska holmenin välinen jätevesiputki Dragsfjärdenjärveen. Päästöriskiä pidetään liian suurena.
RAVINNEKUORMITUKSEEN katsotaan vaikuttavan myös järven ympärillä olevat kiinteistöt. Kokoukseen oli kutsuttu Kemiönsaaren Veden hallituksen edustaja Kia Lundqvist. Hän on saarelaisille tuttu toiminnastaan Agenda 21- sekä ”Västanfjärd, päästötön kunta” -hankeissa.
Lundqvist toivoi tukea Daphnialta ja yhteistyötä. Hän esitti muun muassa, että yhdistys voisi taivuttaa Kärran ja Taalintehtaan välisen putken tuntumassa asuvia kiinteistönomistajia liittymään vesilaitoksen jäteputkeen.
- Laitoksen toimitusjohtajan Roger Hakalaxin mukaan Jordbron alueella lienee 10-20 kiinteistöä, jotka voisivat liittyä, Lundqvist kertoi.
Vuonna 2014 voimaan astuva, jossain määrin korjattu jätvesiasetus velvoittaa vesilaitoksen toiminta-alueella sijaitsevia kiinteistöjä liittymään laitoksen asiakkaiksi. Muiden kiinteistöjen on pakko korjata jätevesijärjestelmänsä uuteen uskoon mainittuun vuoteen mennessä. Kokemukset innokkaasti markkinoiduista ja kalliista kiinteistökohtaisista pienpuhdistamoista eivät toki aina ole vakuuttavia.
PERTTI BLANKENSTEIN pitää vesilaitoksen maksuja liian korkeina. Hän on asentanut kiinteistöönsä suljetun järevesisäiliön. Hänen mukaansa tyhjennyslaskut ovat huimia.
Asiantuntijana paikalla ollut Annalena Sjöblom muistutti, että laskuun sisältyy jäteveden käsittely puhdistamolla. Maksuista puheen ollen hän huomautti, että kunnallisia vesilaitoksia ei voida tukea verovaroin; pitkällä tähtäimellä investoinnit ja käyttömenot maksatetaan laitoksen asiakkailla liittymis- ja käyttömaksuilla.
Joskin järven kaakkoispuolella asuvat ovat kovastikin toivoneet pääsevänsä vesilaitoksen asiakkaiksi, Kemiön Vesi ei Sjöblomin mukaan pysty investoimaan verkoston laajennuksiin nykyistä nopeampaan tahtiin. Asiakkaat eivät hänen mukaansa hyväksyisi niin suuria maksujen korotuksia.
Sjöblom muistutti myös, että Kemiönsaari on haja-asutusseutua. Putkistoa tarvitaan suurin piirtein yhtä paljon kuin Lahden kokoisessa kaupungissa. Mutta kaupungissa kustannuksia jakamassa on suuri määrä asiakkaita.
LUNDQVIST esitti ajatuksen, että kunnallistekniikkaa odotellessaan asukkaat voisivat perustaa vesiosuuskunnan huolehtimaan jäteveden käsittelystä. Näin on toimittu esim. Sundvikissä. Ajatukselle ei lämmetty ja osuuskuntaa pidettiin täysin mahdottomana hankkeena.
Kiinteistöt ovat aikoinaan panostaneet talousveden saantiin (pora- ja rengaskaivot) sekä jätevetensä käsittelyyn kulloinkin voimassa olevien määräysten mukaisesti (jätevesi tavallisesti kolmikaivojärjestelmästä imetyskenttään). Tästä kaikesta on jo kertaalleen maksettu. Monet haja-asutusseudun asukkaat pitävät järjettömänä, että valtio asetuksellaan on pakottamassa kuntia ja yksittäsiä kiinteistönomistajia maksamaan valtavia summia turvatakseen talousveden saannin ja jäteveden käsittelyn.
Daphnian suunnitelmiin kuluvalle vuodelle kuuluu muun muassa jäsenten värvääminen. Korttimyynnillä kerätään varoja uusiin kalanistutuksiin. Yhdistys seuraa järven tilaa mittauksin ja yrittää edistää kosteikkojen perustamista. Lisäksi yhdistyksen viestintä kohenee: kotisivut muokataan interaktiivisiksi.
IS